Vanhemmat viestivät opettajille niin törkeästi, että rehtorit puuttuivat asiaan Joensuussa

”Ettekö te vittu ymmärrä, että vittu ei meidän lapsi…”

Näin saattaa alkaa vanhemman lähettämä Wilma-viesti lapsen opettajalle. Joensuussa koulut haluavat nyt puuttua epäasialliseen Wilma-viestintään. Monen rehtorin ja opettajan mukaan kiroilu, alatyylinen kielenkäyttö, nimittely ja uhkailu ovat lisääntyneet huoltajien viesteissä.

Kursivoidut lainaukset tässä jutussa ovat joensuulaisten opettajien kokemuksia, joita Yle keräsi kyselyllä. Ne julkaistaan nimettömänä vastaajien henkilöllisyyden suojaamiseksi.

Asiaan on puututtu Joensuussa kaupungin koulutus- ja nuorisojohtaja Aatu Mustosen johdolla. Hän lähetti hiljattain kaikille Joensuun koululaisten huoltajille viestin, jossa muistutettiin asiallisesta Wilma-käytöksestä ja siitä, että koulu ja opettajat haluavat lasten parasta.

– Kun asiasta keskusteltiin rehtoreiden kanssa, moni tunnisti ilmiön omasta koulustaan. Vaikka valtaosa huoltajista käyttäytyy Wilmassa hyvin, halusimme nyt nostaa asian esiin, Mustonen sanoo.

”Jotkut vanhemmat suhtautuvat opettajaan ja kouluun kuten viholliseen. Töksäytetään joku kysymys tai syytös, aivan kuin olisi kysymys jostain asiakaspalvelutilanteesta, jossa asiakasta on petkutettu.”

”Kirosanoja, hyökkäävää kommentointia, opettajan ammattitaidon kyseenalaistamista.”

Joiltakin vanhemmilta mennyt hermo koko koululaitokseen

Aloite viestin lähettämiseen tuli joensuulaisen Utran alakoulun rehtorilta Päivi Ikoselta.

– Oman urani aikana viestinnän sävyssä on tapahtunut todella iso muutos. Tänä syksynä opettajat ovat tuoneet esiin huolta asiasta ja omasta jaksamisestaan, Päivi Ikonen sanoo.

Yleisin lähtötilanne on, että huoltaja kokee oman lapsen kohtelun koulussa epäoikeudenmukaiseksi. Tapahtumista on ehkä kuultu vain lapsen versio, ja vanhempi provosoituu lähettämään vihaisen viestin Wilmassa.

”Pelottaa laittaa negatiivinen tuntimerkintä, koska vanhemmat lähestyvät epäasiallisin viestein.”

Päivi Ikonen tunnistaa ainakin kolmenlaista epäasiallista viestintää. Jotkut viestit sisältävät kiroilua ja haistattelua, ja kielenkäyttö on ylipäätään alatyylistä. Toinen asiattoman viestinnän laji on henkilöön menevä opettajan ja tämän ammattitaidon arvostelu.

– Vaikuttaa siltä, että joiltakin huoltajilta on mennyt todella pahasti hermo koko koululaitokseen, Ikonen sanoo.

”Huoltajilta tulee välillä aggressiivisia viestejä, joissa KIRJOITETAAN CAPS LOCKILLA HUUTAEN, mutta vain osan verran tekstistä, ETTÄ VIESTI MENISI PAREMMIN PERILLE.”

Kolmantena Ikonen mainitsee uhkailevat viestit, joissa huoltajat kertovat tekevänsä valituksen koulun tai opettajan toiminnasta esimerkiksi aluehallintovirastoon. Vanhemmat saattavat lähettää uhkailevia viestejä myös silloin, kun eivät ole tyytyväisiä lapsensa saamaan arvosanaan.

– Tällaisia todella kuormittavia keskusteluketjuja on käyty keväisin todistusten jaon jälkeen, Ikonen kertoo.

Alatyylinen kieli muistuttaa some-huutelua

”Hyvät käytöstavat ovat koulumenestystäkin tärkeämpää sivistystä. Opettajat haluavat hyvää lapsille, tätä eivät kaikki vanhemmat jostain syystä tajua. Ehkä heillä itselläänkin on ollut koulussa käytöksensä takia rankkaa, ja he nyt siirtävät taakkaa seuraavalle sukupolvelle.”

Joensuulaisten rehtorien mukaan epäasiallista viestintää ilmenee kaikilla luokka-asteilla alakouluista lukioihin. Suurin osa huoltajista viestii kuitenkin asiallisesti.

Sekä rehtori että koulutusjohtaja rinnastavat asiattomat Wilma-viestit sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun.

– Some-keskustelujen tyylilaji on valumassa myös asiallisempaan viestintään, Päivi Ikonen sanoo.

Huoltajien vaatimukset koulua kohtaan ovat kasvaneet. Vanhemmat penäävät aiempaa enemmän omalle lapselleen yksilöllisiä ratkaisuja, eikä opettajaan ja kouluun luoteta yhtä paljon kuin ennen.

– Huoltajat ja myös lapset tietävät tarkasti omat oikeutensa. Välillä unohtuu, että oikeuksien kääntöpuolella on myös velvollisuudet, joihin pitää sitoutua, Aatu Mustonen muistuttaa.

Jos opettaja poistaa oppilaan luokasta häiriköinnin takia, puututaan oppilaan oikeuteen osallistua opetukseen. Oppilaalla on kuitenkin velvollisuus käyttäytyä tunnilla niin, että työrauha säilyy.

Ammattijärjestö tunnistaa ongelman

Vanhempien epäasiallisen käytöksen ilmiö tunnistetaan opettajien ammattijärjestö OAJ:ssä.

– Kokemus on, että tällainen käytös on lisääntynyt, vaikka se koskee vain pientä osaa huoltajista. Ilmiö liittyy ylipäätään keskustelukulttuurin muuttumiseen yhteiskunnassa, sanoo erityisasiantuntija Sari Jokinen OAJ:stä.

OAJ:n tiedossa on tapauksia, joissa kielenkäyttö ylittää kunnianloukkauksen rajan.

Kasvokkain kohtaaminen auttaa – joskus

Joensuulaisopettajien kokemusten mukaan ärhentely laantuu yleensä kasvokkain kohtaamisella tai puhelinkeskustelulla.

”Yhteydenoton jälkeen parasta on aina soittaa tai tavata kasvotusten, Wilman kautta on helpompi ärhennellä. Onneksi suurin osa vanhemmista on ihania ja lapsensa kasvun tukena yhdessä koulun kanssa.”

”Joskus huoltajat yllättyvät, ettei opettajan tarkoituksena ole tuoda negatiivista ilmi pahantahtoisuuttaan, vaan jotta asiaan voitaisiin puuttua yhdessä kotona ja koulussa.”

Aina keskustelukaan ei auta.

”Kaikki tilanteet eivät ratkea. Silloin pitää vain hyväksyä, että tällä lapsella on tällainen vanhempi, ja yrittää parhaansa lapsen kanssa.”

Rehtori Päivi Ikonen haluaa tukea oman koulunsa opettajia rajaamaan Wilma-viestinnän työajalle. Tarvittaessa hän osallistuu myös itse huoltajan kanssa käytävään keskusteluun.

Millaisia kokemuksia sinulla on Wilma-viestinnästä huoltajana tai opettajana?