Suomalaiskaupungeilla on ongelma – niissä ei tiedetä, kuka niihin muuttaa ja mistä

Suomalaiskaupungit ovat nyt erikoisessa tilanteessa. Monessa niistä kansainvälinen maahanmuutto kasvaa merkittävästi, mutta tulijoista on lopulta todella vähän tietoa.

Kaupungit eivät saa esimerkiksi tietoa siitä, miksi ja mistä sinne oikein muutetaan.

Esimerkiksi Tampereella kansainvälinen maahanmuutto on ollut pari vuotta selkeässä kasvussa. Kaupungin kansainvälisen osaamisen palveluiden johtaja Mari Taverne sanoo, että tiedon puutteesta tulee haasteita.

Yksi hankaluus on se, että on mahdoton ennakoida, mihin ulkomailta tullut asettuu asumaan. Aina ei ole tiedossa sekään, saapuuko henkilö suojeluperusteisesti vai opintojen perässä.

Tällaiset tiedot taas helpottaisivat peruspalveluiden, esimerkiksi koulutuksen järjestämistä. Kaupunkiin voi tulla lyhyessä ajassa suuri määrä lapsia ja nuoria, joille pitäisi järjestää ymmärrettävä perusopetus nopealla aikataululla.

Väestötutkija Timo Aro sanoo, että vieraskielistä väestöä on jo nyt sen verran, että sen merkitys palvelutarjonnan järjestämisessä on jo huomattava.

– Meillä on huutava tarve perustiedolle. Nyt jokainen kunta joutuu keräämään eri lähteistä sen tiedon, ja se on hyvin sekavaa, hän sanoo.

Tästä seuraa Aron mukaan esimerkiksi se, että maahanmuutto keskittyy suuriin kaupunkeihin, joilla on parhaat edellytykset järjestää palvelutarjonta.

Maahanmuuttovirasto tiedostaa ongelman

Maahanmuuttoviraston hallintojohtaja Harriet Mallenius myöntää ongelman. Esimerkiksi Tampereella kaivattaisiin tarkempia tietoja ja mahdollisimman nopeasti.

– Puolet kaupunkiin tulevasta muuttoliikkeestä tulee ulkomailta, joten vaikutus on tietysti merkittävä.

Mallenius ymmärtää erittäin hyvin, että kaupunkien etu olisi saada mahdollisimman yksinkertaista tietoa.

– Yksittäisten asiakkaiden tietoja ei voida antaa osaltaan yksityisyydensuojastakin johtuen, mutta määristä voi toki kertoa.

Tampereen seudulle muutetaan ulkomailta toiseksi eniten heti pääkaupunkiseudun jälkeen.

Se jo tiedetään, että kaupunkiin muutetaan eniten Kaakkos-Aasian maista, ja valtaosa tulee töihin tai opiskelemaan. Asiaan on vaikuttanut muun muassa sote-alojen työntekijäpula. Ulkomaalaisten työttömyysaste on ollut toisaalta myös kasvussa.

Puoli miljoonaa

Suomessa asuu nyt yli puoli miljoonaa ihmistä, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Timo Aron mukaan heistä puolet asuu pääkaupunkiseudun neljässä suuressa kunnassa.

Maahanmuuton ennustetaan kasvavan entisestään tulevina vuosina. Aron mielestä isoin ratkaistava asia on siinä, onko palveluita jatkossa tarjolla myös pienissä kunnissa vai keskitetäänkö niitä vain isompiin.

– Siihen pitää löytää mahdollisimman nopeasti vastaus.

Tilastokeskukselle vastuuta

Miten tiedonkulkua voisi jatkossa parantaa?

Timo Aro antaisi asiassa Tilastokeskukselle entistä enemmän vastuuta.

Keskus tuottaa hänen mukaansa jo nyt hyvin tietoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä.

– Tieto on nyt pirstaleista, koska sitä on asiassa useammalla viranomaisella. Toivoisinkin, että Tilastokeskus ottaisi vastuun myös maahanmuuton tiedonhankinnasta niin, että viranomaiset keskittäisivät kokoamisvastuun heille.